toiminta-aluiden kuvaus


III    OSSAUSKOSKEN PATOALLAS ( 65.12 )
 

Ossauskosken patoallas käsittää Kemijoen pääuomassa 18 km:n pituisen jokiosuuden Ossauskos­ken voima-laitokselta Petäjäskosken voimalaitokselle. Ossauskosken voimalaitos valmistui vuonna 1965 ja patoaltaan pinta-ala muodostui 1144 ha:ksi. Altaan valuma-alue on 940 km² ja keskivirtaama 538 m³/s ja siinä esiintyy jopa20 metrinveden syvyyttä. Altaan pinnan vuorokausivaihtelu oli vuorokausikeskiarvojen mukaan vuosina 1992 - 93 0,96 m.

Altaaseen laskevat seuraavat joet: Leivejoki (va 65.122) ja Vähäjoki  (va 65.17).

Leivejoen vesistö (65.122)
Jaatilan kohdalla Kemijokeen lännestä laskevan Leivejoen vesistön valuma-alue on 99,1 km 2 ja järvisyys 2,3 %. Vesistö saa alkunsa Mustavaaran aarnialueelta sekä Pisavaaran luonnonpuistossa sijaitsevasta Sorva-lammesta (15 ha), josta se lähtee Sorvajokena. Sorvajokeen yhtyy myöhemmin Pisavaarasta alkunsa saava  Isolomanoja. Luonnonpuiston pohjoispuolella ovat Heinijärvi (30 ha) ja Pisajärvi (83 ha). Vajaa10 km alempana Sorvajoki ja Leivejoki yhtyvät.  

Tunnus

Vesistö

 Pituus

Omistus

 Kalastusoikeus

65.122.3.001

Leivejoki

Teerioja

Linnunoja, Puolivälinoja

Ruikanaavanoja, Sammakkojängänoja

 17,5km

Osakaskunta /

Valtio

 

 Yhteislupa

 

Sorvajoki

Isolomanoja

   8,5km

Osakaskunta /

Valtio

 Yhteislupa

                         

  Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä

Leivejoen valuma-alueella on tehty runsaasti metsäojituksia, jotka ovat heikentäneet veden laatua ja kalojen elinmahdollisuuksia. Alueen maaperä koostuu suurelta osin hienojakoisesta hiesusta, joka on huuhtoutunut ojitusten vaikutuksesta jokialueelle. Metsäojien kautta huuhtoutuu myös muuta kiintoainetta sekä ravinteita, joiden vaikutus on havaittavissa mm. vesistön liettymisenä ja rehevöitymisenä etenkin joen alaosilla. Leivejoen alue on pääsääntöisesti vähäkivistä aluetta ja sen koskiosuuksia on perattu uittoa varten. Uittoperkaukset on jätetty kunnostamatta ja joki on ilmeeltään rännimäinen eikä virtausta hidastavia esteitä juuri ole. Rantaeroosion vaikutus yhdessä metsäojitusten kanssa on tästä syystä alueella erittäin suuri. Sorvajoen puolessa välissä sijaitsee pieni kalanviljelylaitos. Leive- ja Sorvajoen alaosilla on joitakin maatiloja, joiden vesistöä kuormittava vaikutus on ilmeinen. Vesistössä on uitettu viimeksi vuonna 1948. Leivejoen valuma-alueesta noin kolmasosa sijoittuu Pisan luonnonpuiston alueelle.   

Vesistön käyttö
Leive- ja Sorvajoessa on lisääntynyt ennen metsäojituksia, uittoa ja voimalaitosten rakentamista taimenta, harjusta ja siikaa. Nykyisin joessa lisääntyy varmuudella harjus sekä vähempiarvoiset kalat. On mahdollista, että Sorvajoessa sijaitsevasta kalankasvattamosta karkaa tai on karannut vesistöön siellä viljelyksessä olevia puronieriöitä. Kalat voivat muodostaa kannan lisääntymisalueiksi soveltuviin paikkoihin ja näin voimakkaampana lajina aiheuttaa riskin vesistön tulevalle hyödyntämiselle taimen- ja harjusjokena. Nykyään Leivejoen vesistö on lähinnä paikallisten virkistyskalastajien kalastuskohde. Yleisimmät saaliskalat ovat harjus ja hauki.

Istutukset
Leivejokeen on istutettu Muurola-Jaatilan osakaskunnan toimesta järvi- ja purotaimenta vuosina 2009-2011.  

 Vesistö

 Laji / ikä / kanta

 Pituus / Paino

 Yht. kpl

 Leivejoki 2009

 Taimen / 4-v. / pt kem

 25,5 cm / 177 g

 338

 Leivejoki 2010

 Taimen / 3-v. / rau

 278 cm / 245 g

 285

 Leivejoki 2011

 Taimen / 3-k. / rau

 225 cm / 142 g

 502

  Omistusoikeus
Leivejoen vesialueet omistavat Muurolan-Jaatilan osakaskunta ja valtio.
Vähäjoen vesistö (65.17)  

Noin 7 kilometriä Ossauskosken voimalaitoksen yläpuolella Kemijokeen idästä laskevan Vähäjoen valuma-alue on 779 km 2 ja järvisyys 2,3 %. Valuma-alue rajoittuu pohjoisessa Ropsajoen valuma-alueeseen, lännessä Simojoen valuma-­alueeseen ja etelässä Ylä-Runkausjoen valuma-aluee­seen. Vähäjokeen laskee kaikkiaan 10 joeksi luokiteltua vesistöä sekä 14 ojaksi luokiteltua vesistöä. Suurimpana sivujokena voidaan pitää Suolijokea, joka laskee Vähäjokeen jokisuusta noin 3 kilometriäylävirtaan. Suolijoen ( 65.174) valuma-alue on146,72 km ja järvisyys 1,40 %.
Suolijoki saa alkunsa Suolijärvestä (152 ha) ja siihen laskee kaksi joeksi luokiteltua vesistöä sekä kaksi ojaksi luokiteltua vesistöä. Vähäjoki saa alkunsa Taipaleen kylästä Narkaus- ja Välijokien yhtymäkohdasta, josta joki jatkaa kulkuaan Vähäjokena. Noin16 kilometriäjoen alkulähteiltä yhtyvät jokeen idästä Yli-Konttijoki ja Sulaoja, jotka lukeutuvat Vähäjoen suurimpiin sivujokiin.
Noin8 kilometriäYli-Konttijoen ja Sulaojan yhtymäkohdasta alavirtaan yhtyy Vähäjokeen idästä Ala-Konttijoki, joka on ainut merkittävä sivujoki ennen Suolijoen yhtymistä Vähäjokeen.
Nykyisin Vähäjoella kalojen ylävirtaan suuntautuvat vaellukset estää joen alajuoksulla sijaitseva Myllyköngäs.

 Tunnus

  Vesistö

  Pituus

Omistus

Kalastusoikeus

65.17  

 

 

65.175

65.176                   

  Vähäjoki

  Nikkaoja

  Herukkaoja

  Jouttinoja

  Lamurinoja

  Sarostenoja

 40,0 km

   4,0 km

   8,0 km

   6,0 km

   6,0 km

   3,5 km

Osakaskunta / Valtio / Kemij Oy

 

 

Yksityinen

Yksityinen

 

Yhteislupa

 

 

  Välijoki

  Heinujoki

   3,0 km

   8,0 km

Osakaskunta

Osakaskunta / Yksityinen / Valtio

Yhteislupa

Yhteislupa

 

  Konttijoki

  Kuusiseljänojat

  Porstuoja

  Langonoja

  Kakarinjoki

 17,0 km

 

 

 

     3,0 km

Osakaskunta

 

65.177

  Narkausjoki

     8,0 km

Osakaskunta / Valtio

Yhteislupa

65.178

  Sulaoja

  Yli-Konttijoki

  Hirvimaanoja

  Pitkälamminoja

  14,0 km

  12,0 km

     3,0 km

     7,0 km

Valtio

Valtio

 

 

65.179

  Ala-Konttijoki

   21,5 km

Yksityinen  / Osakaskunta / Valtio

Yhteislupa

65.174

  Suolijoki

  Haukijoki

  Luolajoki

  Lihalamminoja

  Lamurilamminoja

  Aavanoja

  18,0 km

     7,5 km

     7,0 km

     6,0 km

     8,0 km

 

Valtio / Yksityinen / Osakaskunta

Valtio / Osakaskunta

 

Osakaskunta / Valtio

Valtio

 

  Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä
Vesistö sijaitsee ns. Lapin kolmioon liittyvällä poikkeuksellisen rehevällä alueella. Vähäjoen vesistön valuma-alueella on vulkaanisten kivilajien alueita ja kalkkikivijaksoja. Kalkin vaikutuksesta vesistöalueella on myös neutraalivetisiä osia, erityisesti Narkauksen suunnalla. Vähäjoen valuma-alueella on lahnajärviä kuten Nar-kaus- (120 ha), Kakari- (90 ha) ja Perunkajärvi (155 ha). Myös Kilvenjärvessä (31 ha) on ollut lahnaa ennen vedenpinnan laskemista. Kalastuskunnat ovat nuotanneet myös roskakaloja ainakin Narkaus-, Kakari- ja Perunkajärvessä. Vesistöalueella on oma saukkokanta. Vähäjoella uitto lopetettiin 1966.
Vesistön tilasta sotia edeltävältä ajalta ei ole kovin tarkkoja tietoja. Ns. vanha asutus vesistöalueella on keskittynyt Narkauksen ja Kivitaipaleen kyliin.

Vesistöalue näistä kylistä lähes Kemijokeen asti on ollut käytännössä asumatonta toiseen maailmansotaan asti. Asutus on nykyisin levinnyt harvana koko vesistöalueelle painottuen vesistön latva-alueille lähinnä Perunkajärven (155 ha) ja Jokilammen (42 ha) alueille.
Välijoen uimarannan läheisyydestä on tehty jokisimpukkalöytöjä. Kyseessä voi olla uhanalainen jokihelmisimpukka eli raakku. Vesistöalueella onkin potentiaalia raakun esiintymiselle. Nykyään Vähäjoen vesistö on koskiensuojelulain kohde.

Lintuaapa Yli-Konttijoen molemmilla puolilla on ollut soiden ennallistamistoimenpiteiden kohteena. Alue on Metsähallituksen hallinnassa. Lintuaavalla on tukittu alueen metsäojia ja alueesta on perustettu Metsähallituksen omalla päätöksellä n. 500 ha:n suuruinen suojelumetsäalue.
Toimenpiteillä on suotuisa vaikutus myös Yli-Kontti- ja Vähäjoen vedenlaatuun. Vähäjoen vesistö on ollut myös esillä Metsähallituksen luonnonvarasuunnitteluprojektissa Rovaniemen paikallistyöryhmän kokouksissa. (Juha Lohela)
Vesistöä kuormittaa  Rovaniemen kaupungin kaatopaikka, joka on rakennettu Kivitaipaleen Kuusiselkään siten, että sen suotovedet johdetaan suolle, josta lähtee yksi Vähäjoen latvavesistä.
Turveruukki Oy on kuivannut turvetuotantokäyttöön Tervolan kunnassa Suolijoen valuma-alueella sijaitsevan Poikkimaanavan. Alue sijaitsee noin 34 kmRovaniemeltä Tervolaan päin. Tuotantoalueen kokonaispinta-ala on noin 125 ha, alueen turvevarojen on arvioitu olevan noin 2,5 milj. m 3 ja tuotantoajan 20-25-vuotta. Aavan reuna-alueet ja pääosa Suolijoen valuma-alueen soista on jo aiemmin ojitettu metsätalouden tarpeisiin.
Suon kuivatusvedet johdetaan valutuskentän jälkeen Suolijokeen, joka yhtyy Vähäjokeen noin10 kmpoikkimaanaavalta alavirtaan. Suolijoki saa alkunsa noin8 kmPoikkimaanaavalta pohjoiseen sijaitsevasta Suolijärvestä.
Vaikka Vähä- ja Suolijoen veden ja pohjan laatu on muuttunut luonnontilasta ja jokeen tulee vesiä laajoilta ojitusalueilta, on sen pohjaeläimistössä edelleen vaateliaita ryhmiä. Jokien nykyinen kalasto koostuu pääasiassa vähempiarvoisista kaloista kuten hauki, ahven ym., mutta myös luontaisesti lisääntyvää harjusta saadaan saaliiksi. Taimenen luontaisesta lisääntymisestä jokien latvaosuuksilla on epäilyksiä, mutta asiaa ei ole tutkittu.    

Vesistön käyttö
Vähäjoen varrella olevan Lintupirtin Reutuaavan kylän tuntumassa on 1900-luvun alussa tehtailija Karl Fazer rakennuttanut eräkämpäkseen. Lapin ympäristökeskus on arvioinut Vähäjoen poikastuotantoalueen pinta-alaksi n.10 ha. Vähä- ja Suolijoen kosket on tyyppiluokiteltu vesiretkeilyn, alan yrittäjien ja harrastajien tarpeita ajatellen  vuonna 1998.
Vähäjoki sivujokineen lukeutuu Ala-Kemijoen tunnetuimpiin vapakalastuskohteisiin ja vesistöä käytetään myös vesiretkeily- ja melontakohteena. Vähäjoen (40 km) kulkukelpoisuus veneellä on suvannoilla hyvä, mutta koskialueilla voi liikkua vain sauvoen. Iso- ja Pikku-kön­gästä ei voi laskea veneellä.  Suolijoessa (31,1 km) venettä voi käyttää vain paikallisesti suvannoissa. Suolijoen potentiaalisen poikastuotantoalueen pinta-alan on arvioitu olevan noin3,7 ha, nivan1,7 haja suvannon26 ha. Virkistyskalastusta harjoitetaan Vähä- ja Suolijoella niin paljon, että rannoille molemmille puolille uomaa on muodostunut hyvät polut, jotka johtavat usein jokivarsien rakennetuille taukopaikoille.
Vuonna 1991 Lapin ympäristökeskuksen toteuttaman julkaisemattoman tiedustelun mukaan Vähäjoella vuonna 1991 kalastaneet saivat yhteensä899 kgkalaa. Saaliiksi tuli pääasiassa haukea (43,5 %), harjusta (28,3 %), ahventa (9,5 %), särkeä ja seipeä (8,5 %). Saalis saatiin etupäässä heittokalastamalla (38,9 %) 34 -40 mmja yli40 mmverkoilla (29,9 %), katiskoilla (12,1 %) ja perhoilla (8,7 %).
Vähäjoella kalansaalis on kyselyjen mukaan lisääntynyt 38,9 % vuodesta 1987 vuoteen 1991. Merkittävintä tarkastelussa oli harjussaaliin kasvu 9,4 % suhteessa kokonaissaaliiseen vuodesta l987 vuoteen 1991 kiloissa mitattuna lisäystä oli tapahtunut kaksinkertaisesti (132 kg). Merkittävää oli myös ahvensaaliin kasvu se­kä taimensaaliin reilu alenema ko. vuosina.
Katiskapyynti on tullut mukaan 12,1 % saalisosuudella suhteessa kokonaissaaliiseen. Lisäksi perhoilla saatu saalis on vähentynyt 9,7 % suhteessa kokonaissaaliiseen. Myös taimensaalis oli vähentynyt yli puolella,40 kilostal6 kiloon. Muutoksen suuntaus pyydysten käytössä ja saaliin saannissa on pysynyt kutakuinkin samana. Tarkastelujakson lyhyys kuitenkin tuo tuloksiin epävarmuustekijän.
Suolijoella vuonna 1991 kalastaneet saivat yhteensä194 kgkalaa. Saaliiksi tuli pääasiassa haukea (82,5 %) ja harjusta (14,4 %). Saalis saatiin etupäässä 34-40 mmverkoilla (41,8 %) heittokalastamalla (30,4 %) ja katiskoilla (22,7 %). Saalis oli kyselyn mukaan lisääntynyt 43,7 % vuodesta 1987 vuoteen 1991. Merkittävintä tarkastelussa oli harjusaaliin kasvu 12,2% suhteessa kokonaissaaliiseen vuodesta 1987 vuoteen 1991 (Lapin ympäristökeskus, julkaisematon).

Istutukset
Toteutetaan satunnaisesti vaihtelevin kalamäärin ja lajein (siika, taimen) lähinnä osakaskuntien istutuksina sekä Ossauskosken kvl:n velvoitteen hoidon ulkopuolelle jäävillä poikasilla                        

Vesistö

         Laji / ikä

  Pituus / Paino

  Yht. kpl

-98 Vähäjoki yläjuoksu

         Lohi / 1-v.

 

    3 500

-98 Vähäjoki alajuoksu

         Lohi / 1-v.

 

    8 850

-98 Sivujoet

Lamurin/Sulaoja

         Lohi / 1-v.

 

    6 000

-99 Ala-Konttijoki

  Tj    Lohi / 1-v.

  6,45 cm/1,7 g

  15 500

-99 Ala-Konttijoki

  Tj    Lohi / 1-v.

  6,45 cm/1,7 g

  15 100

  Omistusoikeus
Vähäjoen           =  Kivijärven ja Koivukylän osakaskunnat sekä valtio.

Välijoen             =  Kivijärven osakaskunta

Yli-Konttijoki    =  Valtio

Ala-Konttijoki   =  Valtio, Koivukylän osakaskunta sekä yksi yksityinen henkilö

Suolijoki            =  Valtio, Koivukylän osakaskunta sekä yksi yksityinen henkilö

Haukijoki          =  Valtio, Koivukylän osakaskunta  

Vesistöstä osa sijoittuu Ala-Kemijoen ja osa Keski-Kemijoen kalastusalueen alueelle.


TAKAISIN ETUSIVULLE

YKSITYISET VESIALUEET KYLITTÄIN

ISOHAARAN PATOALLAS


TAIVALKOSKEN PATOALLAS

PETÄJÄSKOSKEN PATOALLAS
 

(c)2018, All Rights Reserved