Taivalkosen patoallas

toiminta-aluiden kuvaus

II   TAIVALKOSKEN PATOALLAS (65.112) 

Taivalkosken patoallas käsittää Kemijoen pääuomassa 36 km:n pituisen jokiosuuden Taivalkosken voima-laitokselta Ossauskosken voimalaitokselle. Taivalkosken voimalaitos valmistui vuonna 1975 ja altaan pinta-ala muodostui 1706 ha:ksi. Altaan valuma-alue on 1670 km² ja keskivir­taama 556 m 3 /s.

Patoaltaalla on edelleen osuuksia, joiden käyttöä poikastuotantoalueena ja virkistys­kalastuskohteina on mahdollista kehittää, erityisesti Tervolan sillan ja Pietinsaaren välisellä alueella.

Altaaseen laskevat seuraavat joet: Runkausjoki (va 65.18), Louejoki (va 65.15), Pisajoki (va 65.157), Vaajoki (va 65.16), Varejoki (va 65.113), Kaisajoki (va 65.14), Lehmijoki (va 65.114).

Kemijoki Oy:llä on suunnitelma joen perkaamiseksi Runkauskylän ja Lapinniemen kylien alueella.

Runkauskylän alueelle on 2000-luvulla siirretty Isohaaran ylisiirtovelvoitteeseen kuuluvia nahkiaisia. Ruop-pauksia on suunniteltu osalle nahkiaisenkutualueista. 

Runkausjoen vesistö (65.18)  

Noin 5 kilometriäOssauskosken voimalaitoksen alapuolella Kemijokeen  idästä laskevan Runkausjoen vesistön valuma-alueen pinta-ala on 315 km ja järvisyys 0,4 %. Vesistö muodostuu Ylä-Runkausjoesta (23,7 km)  ja Ala-Runkausjoesta (15,9 km), jotka yhtyvät ennen jokisuuta Runkausjoeksi (17,3 km). Lisäksi jokiin laskee useita pienempiä jokia ja ojia. Ainoastaan Ylä-Runkausjoen varrella on vähän asutusta.  

Tunnus

Vesistö

Pituus

Omistus

Kalastusoikeus

65.181

 

 

 

65.186                               

Runkausjoki alaosa

Ollakanoja

Rautuoja

Maajärvenoja

Pahaoja

Karismanoja

Väliniitynoja

Pekanjängänoja

Mikonoja

17,3 km


3,0 km

2,0 km

2,0 km

10,0 km

 

 

 

 

Osakaskunta

 

Osakaskunta

Yhteislupa

 

 

 

Yhteislupa

 

 

 

 

65.185

Ala-Runkausjoki

Lehto-oja

Korkiamaanjoki

Kierilamminoja

15,9 km

 

13,0 km

4,0 km

Osakaskunta

 

Osakaskunta / Valtio

Yhteislupa

 

Yhteislupa

 

65.182

65.184

Ylä-Runkausjoki

Rahaoja

Vaskioja

Vähävaaranoja

Rautalamminoja

Rautuoja

Rantalamminoja

Korttelioja

Kaivoslamminoja

Orioja

Mäntyoja

Happojärvenoja

23,7 km

7,0 km

6,0 km

 

Osakaskunta / Valtio

Osakaskunta / Valtio

Osakaskunta / Valtio

Yhteislupa

Yhteislupa

Yhteislupa

  Veden laatuun vaikuttavia tekijöit
Runkausjoen valuma-alueella on toteutettu runsaasti metsäojituksia, jotka ovat heikentäneet veden laatua. Ojitusten vaikutukset ovat havaittavissa vesistössä kiintoainehuuhtoutumana ja sitä seuraavana liettymisenä. Vesistön liettyminen ja rehevöityminen vaivaa etenkin joen alimpia osuuksia.

Ylä-Runkausjokeen laskeva Rahajoki sijoittuu Runkauksen luonnonpuiston alueelle, missä metsäojituksia ei ole tehty. Runkausjoen valuma-alueella toimii Vapon Rakkaviidan turvetuotantoalue, joka johtaa kuivatusvetensä Pahaojan kautta Kemijokeen. Vesistössä on uitettu viimeksi vuonna 1961.  

Vesistön käyttö
Runkausjoessa on lisääntynyt ennen metsäojituksia ja Isohaaran voimalaitoksen rakentamista taimen ja siika. Nykyisin joessa esiintyy luontaisesti lisääntyvää harjusta sekä istutuksista peräisin olevaa taimenta. Taimenen luontaisesta lisääntymisestä ei ole varmuutta.

Runkausjoki sivujokineen toimii lähinnä paikallisten virkistyskalastajien kalastuskohteena ja yleisimmät saaliskalat ovat harjus ja hauki. Runkausjoen  sivujokien kalastuksellinen merkitys on vähäinen, mutta poikastuotantoalueena niillä on merkitystä.  Jokivarren asukkaiden mukaan Runkausjoella vuonna 1991 kalastaneet saivat yhteensä 534 kgkalaa. Saaliiksi tuli pääasiassa haukea (49,4%), harjusta (26,6%), taimenta (12,4 %) ja siikaa (9,3%). Saalis saatiin etupäässä heittokalastamalla (68,5 %), 34 - 40 mmverkoilla (19,1%) ja katiskoilla (7,9%) (Läh. Lapin ympäristökeskus julkaisematon).

Istutukset
Runkausjoen istutukset toteutetaan satunnaisesti vaihtelevin kalamäärin ja lajein lähinnä kalastuskuntien istutuksina sekä Voimalohi Oy:n Ossauskosken kvl:n velvoitteen hoidon ulkopuolelle jäävillä poikasilla.            

  Vesistö

  Laji / ikä

 Pituus / Paino

   Yht. kpl

   Pahajoki

  Taimen / 1-v.

 11,0 cm/13,3 g

   3688 kpl

   Yli-Runkaus

  Taimen / 1-v.

 10,6 cm/10,7 g

   5886 kpl

   Ala-Runkaus

  Taimen / 1-v.

 10,6 cm/10,7 g

   4730 kpl

I stutukset toteutettu Iijoen kannalla 21.4.1999.  

Omistusoikeus
Runkausjoen vesialueet omistavat Runkauskylän ja Koivukylän osakaskunnat sekä Valtio.

Louejoen vesistö (65.15)
Noin viisi kilometriä Ossauskosken alapuolella Kemijoesta erkanee sen länsirantaa noudatteleva Louepudas, joka yhtyy takaisin pääjokeen noin6 kilometriäalempana, erottaen pääjoesta Kurvilan saaren. 
Loueputaaseen laskee muun muassa Louejoki (32,7 km), jonka valuma-alue on 317 km²ja järvisyys 1,6 %. Louejoki saa alkunsa noin35 kmjokisuusta olevasta Louejärvestä (146 ha).
Louejokeen ja Louejärveen laskevia jokia ovat Käräkkäjoki, Kuusi­joki, Katiskojoki, Löytöoja ja Sulaoja ja Heinijoki, joka saa alkunsa Heinijärvestä (30 ha) ja Pisajärvestä (83 ha). Pisajoki (13,1 km) laskee Loueputaaseen kaksi kilometriä Louejoen pohjoispuolella. Pisajoen toinen haara saa alkunsa Hosionlammesta (10 ha). Vesistön valuma-alue 59,06 km 2 ja järvisyys 0,41%.  

Tunnus

Vesistö

Pituus

Omistus

Kalastusoikeus

65.15

Louejoki

Sulaoja

Lomalamminoja

Sadinkankaanoja

Voikkimaanoja

Isolommaanoja

Järvenoja

Mankinoja

Heinijoki

 33,0 km

  4,0 km

  2,0 km

  1,8 km

  3,0 km

  9,4 km

  2,8 km

  4,0 km

  4,4 km

Osakaskunta / Valtio / Yksityiset

Yhteislupa

         "

         "

         "

         "

         "

         "

         "

         "

65.155

Ristijoen

Käräkkäjoki

 14,0 km

  3,4 km

 

         "

         "

 

Katiskojoki

Löyttyoja

 14,0 km

  5,4 km

 

         "

         "

65.156

Kuusijoki

 10,0 km

 

         "

65.157

Pisajoki

 13,0 km

Osakaskunta / Valtio

         "

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 








Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä
Valuma-alueella on tehty runsaasti metsäojituksia 1960- ja 1970-luvuilla. Ojitusten vaikutus Louejoen veden laatuun on nykyisin vähentynyt. Louejoessa ja joissakin sen sivujoissa suoritettiin puun irtouittoa Metsä-hallituksen sekä Kemijoen uittoyhdistyksen toimesta 1930–1950-luvuilla.  Vesistössä on uitettu viimeksi vuonna 1957.
Joen latvaosissa on Lapin maanviljelyinsinööripiiri toteuttanut asutustoimintaan liittyviä kuivatustöitä, minkä seurauksena Visankönkään yläosa perattiin. Loue- ja Pisajoen valuma-alueesta huomattava osa sijoittuu Pisan luonnonpuiston alueelle, jossa ei ole toteutettu metsäojituksia tai muita metsätaloudellisia toimenpiteitä. Joen valuma-alueelle sijoittuu myös Ristivuoman soidensuojelualue.
Louejokeen laskeva Ristijärvi toimii nykyisin luonnonravintolammikkona, jossa kasvatetaan siikaa Kemijoen velvoitteen hoitoon. Vuosittain lammikkoa tyhjennettäessä muokkaavat lammikon purkuvedet savipitoiseen maahan kaivettua poistokanavaa. Toimenpiteen seurauksena koko Louejoen vesi kanavan alapuolelta muuttuu savenharmaaksi. Louejoen pohjaeläintuotannon on havaittu köyhtyneen huomattavasti kanavan alapuolisella osalla.
Asutus joen valuma-alueella on keskittynyt etupäässä joen alaosille sekä yksittäisiin talouksiin jokivarressa ja Louejärvellä (Viitala & Laine 1996).

Turveruukki Oy on perustanut Hirviaavalle113 hehtaarinturvetuotantoalueen. Tuotannon on arvioitu kestävän n. 25 vuotta. Tuotantoalueen vedet johdetaan laskeutumisaltaiden kautta tuotantokaudella kolmelle pintavalutuskentälle ja Hosiolampeen, josta ne purkautuvat Pisajoen kautta Loueputaaseen.

Vesistön käyttö
Ennen Kemijoen valjastamista Louejoessa lisääntyi luontaisesti taimen, harjus ja siika; erityisen kuuluisa joki oli isoista siioista. Nykyisin joen pääuomassa tavataan luontaisesti lisääntyvää harjusta. Taimenen lisääntymistä Louejoessa ei ole havaittu. Vuosina 1998 ja -99 suoritetuissa sähkökalastuksissa tavattiin Louejärveen laskevasta Katiskojoessa luontaisesti lisääntyneitä taimenen 0-v. poikasia.
Kivisimppu, made ja mutu olivat vuonna 1996 suoritetun sähkökalastuksen mukaan Loue-, Kuusi-, ja Katiskojoen yleisimmät kalat. Saaliiksi saatiin myös yksittäinen hauki ja kymmenpiikki, pikkunahkiaisia, harjusta sekä joitakin Louejokeen tehdyistä istutuksista peräisin olevia taimenia (Viitala, Laine 1996).

Louejoki sivujokineen toimii lähinnä paikallisten virkistyskalastajien kalastuskohteena. Lisäksi alueella toimiva matkailualan yrittäjä käyttää jokea jossakin määrin kanootti- ja kalastusretkien kohteena. Lapin ympäristökeskus on tyyppiluokitellut Louejoen kosket vesiretkeilyn, alan yrittäjien ja harrastajien tarpeita ajatellen vuonna 1998.
Lapin ympäristökeskuksen toteuttaman kalastustiedustelun mukaan vuonna 1992 Louejoella kalastaneet saivat yhteensä492 kgkalaa. Saalis oli pääasiassa haukea (48%), harjusta (36%) ja ahventa (9,3%). Saalis saatiin etupääs­sä heittokalastamalla (53,7%), perholla (20,3 %), 34 -40 mmverkoilla (14,6 %) ja pilkillä (7,7%).

Istutukset
Toteutetaan satunnaisesti vaihtelevin kalamäärin ja lajein lähinnä kalastuskuntien istutuksina sekä Ossauskosken kvl:n velvoitteen hoidon ulkopuolelle jäävillä poikasilla.    

 Vesistö

 Laji / ikä

  Yht. kpl

 Louejoki -97

 Taimen / 2-v.

  2732

 Louejoki -97

 Taimen / mäti

 1,5 l/ 11250

 Sulaoja -97

 Taimen / mäti

 0,3 l/ 2250

 Sulaoja -98

 Taimen / 1-v.

  2904

 Sulaoja -99

 Taimen / mäti

 2 l/ 16000

 Löyttyoja -97

 Taimen / 1-v.

  10000

 Katiskojoki -97

 Taimen / 1-v.

  2855

 Katiskojoki -97

 Taimen / mäti

 0,5 l/ 3750

 Katiskojoki -98

 Taimen / 1-v.

  9970

 Risti/Käräkkäjoki -97

 Taimen / 1-v.

  149

 Risti/Käräkkäjoki -98

 Taimen / 1-v.

  5530

 Kuusijoki -97

 Taimen / 1-v.

  992

 Kuusijoki -98

 Taimen / 1-v.

  6776

 Kuusijoki -99

 Taimen / mäti

 8 l/ 64 000

O mistusoikeus
Louejoen vesialueet omistavat Runkauskylän ja Koivukylän osakaskunnat sekä Tornator Oy, Metsähallitus ja yksityiset henkilöt. Pisajoen vesialueet omistavat Runkauskylän ja Koivukylän osakaskunnat sekä Metsä-hallitus. 

Vaajoen vesistö (65.16)
Vaajoki (44,8 km) laskee Loueputaaseen noin kaksi kilometriä Louejoen eteläpuolella. Vaajoen vesistön valuma-alue on 324 km ja järvisyys 1,2 %.

Vesistö saa alkunsa noin30 kilometriäjokisuulta olevasta Vaajärvestä (245 ha). Vaajokeen laskee lännestä Sivakkajoki (24,3 km), joka yhtyy Vaajokeen noin viisi kilometriä ennen Vaajoen suuta. 

Sivakkajoki saa alkunsa Sivakkajärvestä (22 ha), johon laskevat Haukkajärvi (16 ha) ja Korpijärvi (13 ha). Joen valuma-alue on 104,76 kmja järvisyys 0,58 %. Vaa- ja Sivakkajokeen laskee useita pienempiä jokia ja ojia.    

Tunnus

Vesistö

Pituus

Omistus

Kalastusoikeus

65.16

 

 

 

 

 

65.166

Vaajoki

Kuivasoja

Pieskanoja

Kaitalamminoja

Haapalamminoja

Perälamminoja

Palo-oja

Mustamaanoja

Kilsioja

 34,8 km

   5,0 km

   3,0 km

   2,0 km

   1,0 km

   2,0 km

   3,0 km

   2,5 km

   5,5 km

Osakaskunta / Valtio

Yhteislupa

 

65.164

Sivakkajoki

Maajärvenoja

Korteoja

Käkyräoja

Jänisoja

Korpioja

Haukkaoja

Pikkuhaukkaoja

 31,3 km

   2,0 km

    3,0 km

    7,0 km

    3,3 km

    4,0 km

    6,0 km

    1,0 km

Osakaskunta / Valtio

Yhteislupa

65.165

Suksijoki

    7,0 km

Osakaskunta / Valtio

Yhteislupa

 

 

Autto-oja

Hanhioja

    4,0 km

    2,0 km

 

 

 

Kaivosoja

    8,5 km

 

 

Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä
Sivakka- ja Vaajoen vesistössä on uitettu puuta viimeksi vuonna 1956. Joen valuma-alueella on tehty runsaasti metsä- ja suo-ojituksia. Muita kuormittajia ovat jokien varsilla oleva harva asutus ja maatalous sekä Vaajoen suussa sijaitseva kalankasvatuslaitos (Vaarakosken Lohi). Korteoja on perattu 1950-luvulla asutusalueen maiden kuivatuksen yhteydessä. Sivakkajoen vesi on raudan ja humuksen ruskeaksi värjäämää. Sekä Sivakka- että Vaajoessa veden laadun vaihtelu on huomattavan suurta. Sivakka- ja Vaajoen valuma-alueella sijaitsee myös Kilsiaavan-Ristiaavan soidensuojelualue. 

Stora Enson Keskiaavan turvetuotantoalue sijaitsee Tervolassa Lapinniemen kylässä. Keskiaavan turvetuotantoalueen kuntoonpano on aloitettu vuonna 1998. Alueen kokonaispinta-ala on 250 haja noin 200 hatuotantoon kaavaillusta alueesta on kuivattu metsätalouden ja asutustilojen tarpeisiin jo vuonna 1958. Turvevaroja Keskiaavalla on noin 1,4 milj. m 3 ja alueella voitaneen tuottaa turvetta 15–18-vuotta. Kaikki tuotantoalueelta tulevat kuivatusvedet käsitellään lasketusaltailla ja pintavalutuskentillä ennen niiden johtamista vesistöön. Alue on lisäksi eristetty ympäristöstään eristysojilla. Turvetuotantoalueen puhdistetut kuivatusvedet johdetaan Korteojan kautta Sivakkajokeen. 

Vesistön käyttö
Vaa- ja Sivakkajoessa on aikoinaan lisääntynyt luontaisesti taimen, harjus ja siika. Nykyisin voimakkaitten ympäristömuutosten sekä merellisen kulkuyhteyden puutteen vuoksi lisääntyy joissa luontaisesti vain harjus sekä muita vähempiarvoisia kaloja. 

Sivakka- ja Vaajoki toimivat lähinnä paikallisten kalastajien kalastuskohteena. Saaliiksi kalastajat saavat etupäässä haukea, ahventa, harjusta sekä muita vähempiarvoisia kaloja. Kalastus tapahtuu etupäässä vapakalastuksena sekä jonkin verran verkko- ja katiskakalastuksena. Lapin ympäristökeskus on tyyppiluokitellut Vaajoen kosket vuonna 1998 vesiretkeilyn, alan yrittäjien ja harrastajien tarpeita ajatellen.

Istutukset
Vaa- ja Sivakkajoen istutukset toteutetaan satunnaisesti vaihtelevin kalamäärin ja lajein lähinnä kalastuskuntien istutuksina sekä Ossauskosken kvl:n velvoitteen hoidon ulkopuolelle jäävillä poikasilla.  

 Vesistö

 Laji / ikä

 Pituus / Paino

 Yht. kpl

 Vaajoki -99

 Taimen / 1-v.

 11,0 cm/11,6 g

 5840

 Sivakkajoki -99

 Taimen / 1-v.

 10,6 cm/11,6 g

 5593

 Suksijoki -99

 Taimen / 1-v.

 10,6 cm/11,0 g

 4090

O mistusoikeus
Vaa- ja Sivakkajoen vesialueet omistavat Lapinniemen ja Runkauskylän osakaskunnat sekä valtio, yksityiset ja Kilsi-Ristiaavan soidensuojelu. Suksijoen vesialueet omistavat Lapinniemen osakaskunta ja valtio.

Varejoen vesistö (5.113)

Noin 6 kilometriäTervolan kuntakeskuksen yläpuolella Kemijokeen lännestä laskevan Varejoen (38 km) vesistön valuma-alue on 121 km 2 ja järvisyys 0,8 %.  Varejoki saa alkunsa Varajärvestä. Jokeen laskee 9 ojaksi luokiteltua vesistöä sekä yksi joeksi luokiteltu vesistö Sihtuunajoki. Joki saa alkunsa Jyröjärvestä (38 ha). 

 Tunnus

 Vesistö

  Pituus

Omistus

Kalastusoikeus

 65.113

 Varejoki

 Sihtuunajoki

 Kaakkurilammenoja

 Sorvasoja

 Rokonoja

 Lammasoja

 Ailinoja

 Polvenoja

 Likaoja

 Kotalammenoja

 Kairioja

 35,0 km

 16,0 km

    3,5 km

    3,0 km

 

Osakaskunnat / Valtio / yksityinen

Yhteislupa

 

Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä Varejoen valuma-alueella on toteutettu runsaasti metsäojituksia. Ojitusten ja joen alaosille keskittyneen maatalouden vaikutukset on havaittavissa veden laadussa. Uittoa varten joki perattiin 1920–30-luvulla. Viimeksi joessa uitettiin vuonna 1948. Uiton jälkeisissä kuntoonpanotöissä perkaukset katsottiin vähäisiksi, eivätkä ne aiheuttaneet toimenpiteitä. Tornion Voima Oy hakee lupaa aloittaa turvetuotanto 61,5 ha:n alalla Varevuomalla. Kuivatusvedet lasketaan Varejärven ja -joen kautta Kemijokeen, jonne on matkaa Varejärvestä 25 km.

Vesistön käyttö
Ennen Kemijoen valjastamista ja voimakkaita ympäristömuutoksia joessa lisääntyi luontaisesti taimen, harjus sekä muita vähempiarvoisia kaloja. Nykyisin joesta saadaan saaliiksi haukea, ahventa ym. vähempi-arvoisia kaloja sekä joessa luontaisesti lisääntyvää harjusta.

Varejoki toimii lähinnä paikallisten kalastajien sekä satunnaisesti vieraspaikkakuntalaisten kalastuskohteena. Lapin ympäristökeskus on tyyppiluokitellut Varejoen kosket vuonna 1998 vesiretkeilyn, alan yrittäjien ja harrastajien tarpeita ajatellen. 

Istutukset
Varejoen istutuksia on toteutettu satunnaisesti vaihtelevin kalamäärin ja lajein lähinnä kalastuskuntien istutuksina sekä Ossauskosken kvl:n velvoitteen hoidon ulkopuolelle jäävillä poikasilla.
Omistusoikeus
Varejoen vesialueet omistavat Ylipaakkolan, Lapinniemen, Ylivojakkalan osakaskunnat sekä yksi yksityinen henkilö.

Kaisajoen vesistö (65.14)
Tervolan kohdalla Kemijokeen lännestä laskevan Kaisajoen vesistön valuma-alue on 251 km 2 ja järvisyys 1,2 %. Kaisajoki (29 km) saa alkunsa Kaisajärvestä (10 ha), johon laskevat myös joen ylimmät latvajoet Talasjoki ja Ylijoki. Kaikkiaan Kaisajokeen laskee noin 8 ojaksi luokiteltua vesistöä sekä kolme joeksi luokiteltua sivujokea.

 Tunnus

 Vesistö

 Pituus

Omistus

Kalastusoikeus

 65.14

 Kaisajoki

 Ylijoki

 Talasjoki

 Kuusenoja

 Särkinen

 Navettamaanoja

 Kinnasoja

 Pirttioja

 Pahaoja

 Kuusenoja

 Kuikerojoki

 Mikonoja

 Koukkuoja

 Nahkiaisoja

 Kuikero-oja

 24 km

  8 km         

 20 km

 

 

 

 

 

 

 

 20 km

Osakaskunta / Valtio

Yksityiset / Tornator / Kemi Oy

Yhteislupa

Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä
Kaisajoen valuma-alueella on toteutettu runsaasti metsäojituksia. Liettyminen ja rehevöityminen vaivaavat etenkin joen alimpia osuuksia. Vähäinen asutus jokivarressa on keskittynyt lähinnä joen keskiosille. Kaisajoen uittoa varten tehdyt perkaukset on luokiteltu vähäisiksi. Kuntoonpanotöitä kartoitettaessa eivät perkaukset aiheuttaneet kunnostustoimenpiteitä. Vesistössä on uitettu viimeksi vuonna 1948. Stora Enso on käynnistänyt vuonna 2000 Kuikeroaavan 50 hasuuruisen turvetuotantoalueen, ja sen kuivatusvedet johdetaan Kuikerojoen ja Kaisajoen kautta Kemijokeen. 
Vesistön käyttö
Kaisajoessa on esiintynyt aikoinaan taimen ja harjus sekä muita vähempiarvoisia kaloja. Nykyisin kalastajien pääsaaliskalat ovat hauki, ahven, harjus sekä muut vähempiarvoiset kalat. Joki toimii lähinnä paikallisten virkistyskalastajien kalastuskohteena. Lapin ympäristökeskus on tyyppiluokitellut Kaisajoen kosket vuonna 1998 vesiretkeilyn, alan yrittäjien ja harrastajien tarpeita ajatellen.
Istutukset
Kaisajoen istutukset toteutetaan satunnaisesti vaihtelevin kalamäärin ja lajein lähinnä osakaskuntien istutuksina sekä Ossauskosken kvl:n velvoitteen hoidon ulkopuolelle jäävillä poikasilla.
Omistusoikeus
Kaisajoen vesialueet omistavat Lapinniemen, Laivaniemen-Laivajärven ja Yliraumon osakaskunnat sekä Kemi Oy ja kolme yksityistä henkilöä.

  Lehmijoen vesistö (65.114) 
Tervolan kohdalla Kemijokeen idästä laskee Lehmijoki (12,9 km).  Vesistön valuma-alue on 54 km 2 . Jokeen laskee kaksi ojaksi luokiteltua vesistöä. Vesistössä ei ole järviä. Vuotuisen keskivirtaaman vähäisyydestä johtuen Lehmijokea ei luokitella joeksi.

Tunnus

Vesistö

 Pituus

Omistus

Kalastusoikeus

65.114

Lehmijoki

Visaoja

Kotaoja

12,9 km

 1,0 km

 1,5 km

Osakaskunta / Yksityinen                             

Yhteislupa



Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä
Lehmijoen valuma-alueella on toteutettu runsaasti metsäojituksia. Tiheimmin ojituksia on toteutettu joen latvaosuuksilla. Joessa on uitettu viimeksi vuonna 1947. Uiton jälkeisissä kuntoonpanotöissä ei Lehmijoen osalta sisältynyt kunnostuskohteita. Asutus ja maatalous jokivarressa on keskittynyt joen alajuoksulle. 
Vesistön käyttö
Joessa on lisääntynyt aikoinaan harjus ja taimen. Nykyisin joki toimii paikkakunnan virkistyskalastajien satunnaisena kalastuskohteena. Pääasiassa saalis koostuu hauesta, ahvenesta, harjuksesta sekä muista vähempiarvoisista kaloista. Joki on potentiaalista taimenen poikastuotantoaluetta.
Istutukset
Lehmijoen istutuksia toteutetaan satunnaisesti vaihtelevin kalamäärin ja lajein lähinnä osakaskuntien istutuksina sekä Ossauskosken kvl:n velvoitteen hoidon ulkopuolelle jäävillä poikasilla.
  -99 Taimen / Iijoen kantaa  1 vuotta 11 cm / 13,3 g, yht. 3688 kpl

 O mistusoikeus
Lehmijoen vesialueet omistaa Lapinniemen osakaskunta.


TAKAISIN ETUSIVULLE

YKSITYISET VESIALUEET KYLITTÄIN

ISOHAARAN PATOALLAS


OSSAUSKOSKEN PATOALLAS

PETÄJÄSKOSKEN PATOALLAS