toiminta-aluiden kuvaus

II  YKSITYISET VESIALUEET KYLITTÄIN  

Kemin ja Keminmaan Lautiosaari                      74,90 ha

Kemin kirkonkylä                                              50,92 ha

Hirmula                                                              71,18 ha

Liedakkala                                                         48,64 ha

Ilmola-Koroinen                                                70,00 ha

Alapaakkola (Isohaaran allas)                            33,50 ha

                                                         yhteensä     349,12 ha  

Altaan kokonaispinta-ala:

Koskitilat                                         948,14 ha  73,1 %

Yksityisvedet                                  349,12 ha  26,9 %

                                           yhteensä 1297,26 ha   100 %  

Akkunusjoki  (va 65.19)

38,6 kmpitkä Akkunusjoki saa alkunsa Kirakkajärvestä (38 ha) laskevan Kirakkajoen (5,9 km) ja Sompujärvestä (26 ha) laskevan Sompuojan yhtyessä. Suurin sivujoki Saarajoki (9,5 km)  laskee Akkunusjärvestä (40 ha) Akkunusjokeen. Jokeen laskee myös useita ojia sekä pieniä jokia. Akkunusjoen nykyinen uoma laskee Kemijokeen Isohaaran voimalaitoksen alapuolelle noin kuuden kilometrin päässä Perämerestä.
Akkunusjoen valuma-alueen pinta-ala on 440 km 2 , järvisyys 0,7% ja keskivirtaama 5 m 3 /s. Sompujärven ja jokisuun välillä on putouskorkeutta n.80 m. Akkunusjoen vedenlaatu on viimeisten vuosikymmenien aikana heikentynyt voimakkaasti. Vedenlaatuun ovat vaikuttaneet soiden ojitukset, metsätalous, maatalous ja erityisesti joen alajuoksulla asutuksen jätevedet. 2000-luvulla vedenlaatu on kuitenkin parantunut jätevesijärjestelyjen kehittyessä. Vesistössä on harjoitettu puun uittoa viimeksi vuonna 1952. Akkunusjoessa uittoa varten toteutetut perkaustyöt olivat vähäisiä eivätkä edellyttäneet uittosäännön kumoamisen jälkeen vuonna 1988 kunnostustoimenpiteitä.
Lapin Metsäkeskus on kaivattanut metsäojien laskeutusaltaita Saarajokivarteen. 

Tunnus

Vesistö

Pituus

 Omistus

 Kalastusoikeus

65.19

Akkunusjoki

38,6km

 Osakaskunta

 Yhteislupa

65.193

Kirakkajoki

5,9km

 Osakaskunta

 Yhteislupa

65.194

Heimarinoja

4,2km

 Osakaskunta

 Yhteislupa

65.195

Saavanoja

12,0km

 Osakaskunta

 Yhteislupa

65.196

Saarajoki

Virstaoja

 9,5km

 8,0km

 Osakaskunta

 Yhteislupa

65.197

Pahtaoja

15,0km 

 Osakaskunta

 Yhteislupa

65.198

Sompuoja

 8,0km

 Osakaskunta

 Yhteislupa


 
Veden laatuun vaikuttavia tekijöitä
Akkunusjoki on metsä- ja maatalouden sekä turvetuotannon kuormittama vesistö, jonka veden laatu ja määrä vaihtelevat voimakkaasti paikan ja vuodenaikojen mukaan. Vesistön voimakkaalla kiintoainekuormituksella on merkitystä esimerkiksi taimenen luontaiseen lisääntymiseen.

Lapin ympäristökeskus suunnitteli joen parantamista 1990-luvulla ja kiireellisin toimenpide siinä oli Akkunukseen laskevan Saavanojan kunnostus. Hankkeeseen ei liittynyt rahoitusta.

Vesistön käyttö
Akkunusjoki  on yksi kahdesta alueen jokikalastuskohteesta, jossa vapakalastusta voidaan harrastaa.  Joki toi-mii lähinnä Kemin ja Keminmaan kalastajien kalastuskohteena sekä satunnaisesti tulva-aikana melonta-kohteena. Joessa elää luontainen harjuskanta sekä istutuksista peräisin olevaa taimenta ja  siikaa. Joen ylei-simmät saaliskalat ovat hauki ja harjus. Ennen Isohaaran voimalaitoksen rakentamista ja joen valuma-alueiden metsäojituksia lisääntyi joessa luontaisesti myös siika. Akkunusjokeen laskevien jokien ja  ojien kalastus on vähäistä.

Istutukset
Akkunusjoen istutukset on suorittanut pääosin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (Lautiosaaren emokala- ja karanteenilaitos). Osa istutuksista on ollut emokalalaitoksen kuormituksia kompensoivia ja osa ylimääräistutuksia. Lähinnä vastakuoriutuneilla poikasilla suoritetut istutukset on suunnattu pääuomaan etupäässä joen keskiosan alapuolisille jokiosuuksille. Istutusmäärät ovat vaihdelleet vuosittain, niitä on toteutettu keskimäärin 130 000 kpl / 0-v. lohen tai taimenen poikasta / vuosi.

Omistusoikeus
Akkunusjoen vesialueet omistavat Keminmaan alueella Alapaakkolan, Ilmola-Koroisen, Hirmulan, Liedak-kalan, Kemin kirkonkylän ja Lautiosaaren osakaskunnat sekä louhitun kanavan alueella yksityiset henkilöt.
Tervolan alueella Akkunuksen sivujokien omistusoikeus on Metsähallituksella sekä Ylipaakkolan ja Lapin-niemen osakaskunnilla, joten Tervolan yhteislupa oikeuttaa kalastamaan Akkunusjoella ja sen sivujoilla Tervolan kunnan alueella    

Kaakamajoki
Kaakamajoen vesistön valuma-alue on 173 km 2 ja järvisyys 0,8 %. Joki saa alkunsa Kaakamajärvestä ja laskee Kemijokeen viitisen kilometriä Isohaaran voimalan alapuolella.
Kaakamajoen vesistön valuma-alueesta valtaosa on maa- ja metsätalouskäytössä ja jokea luonneh-ditaan vanhan merenpohjan viljelyseutujoeksi, jonka veden laatu on etenkin kevättalvella huono.
Kaakamajoen vesistö kuuluu yläosaltaan käyttökelpoisuusluokkaan tyydyttävä ja alaosaltaan luok-kaan välttävä (Lapin ympäristökeskus). Kaakamajoessa Keminmaan alueella oli 1960-luvulla vahva rapukanta, mutta se katosi vuosikymmenen loppupuolella rapuruton ja/tai metsäojitusten nostaman veden happamuuden takia.

Sivuvesistöt
Kaakamajokeen laskee Kaakaman kylän kohdalla lännestä Tieksonjoki ja Keminmaassa Viitakosken kylän kohdalla idästä Saarajoki .
Saarajoen koskien alasuvannot ovat pahoin 1960-luvun metsäojitusten hiesukulkeutuman liettämiä. Aikoinaan koskien alapuolisten suvantojen parin metrin vedensyvyys on paikoin pudonnut kymmenesosaan. Vielä kesällä 1971 Prunssin- ja Siikivaaran koskia louhittiin ja oiottiin ränniksi. Saarajoen latvoilla Ylipaakkolan kylässä on Haapajärven luonnonravintolammikko ja Saarajokeen laskevan Oriojan latvoilla Korpijärvellä on Vapon Vinsan turvesuo. Korpijärvestä on laskuoja Kaakamajokeen.
Kaakamajoen vesistöalueen (66) yläosan osavesistöalueella (66.003) Arpelan ja Peuraojan välisellä alueella esiintyy luontaisesti lisääntyvää harjusta.
Alueelle on suunnitteilla turvetuotantoa ja luvan hakijat vähättelevät Kaakamajoen virkistysarvoa.

Koekalastus
Alkuna mahdolliselle Saarajoen koskikunnostukselle Lapin ympäristökeskus on koekalastanut elokuussa 2005 Saarajoen neljä alinta koskea: Pruntsin-, Siikivaaran-, Saari- ja Lehmikosket. Lehmi- ja Siikivaarankoskista tavattiin myös harjusta, muuten päälajeina olivat simppu, mutu, made ja hauki. Saarajokeen laskeviin ojiin on Lapin Metsäkeskus rakentanut laskeutusaltaat.

TAKAISIN ETUSIVULLE

ISOHAARAN PATOALLAS

TAIVALKOSKEN PATOALLAS


OSSAUSKOSKEN PATOALLAS

PETÄJÄSKOSKEN PATOALLAS  

 

(c)2018, All Rights Reserved