Kalatalousalue-Kalastuslaissa

Kalastusalueet perustettiin vuoden 1982 Kalastuslain uudistuksen yhteydessä.
KalL 68 § 1 mom.
Kalatalousalueen tulee yhden tai useamman kunnan alueella muodostaa sellainen kalataloudellisesti yhtenäinen alue, jonka kalastusoloja järjestettäessä on asianmukaista soveltaa yhtenäisiä toimenpiteitä.
KalL 71 §
Kalatalousalueen jäseniä ovat osakaskunnat, vesialueen omistajat, alueella toimivat ammattikalastajien järjestöt ja alueella toimivat virkistyskalastajien eduista huolehtivat järjestöt.
KalL 79 § 1 mom.
Edellä 1 §:ssä tarkoitettujen tavoitteiden  saavuttamiseksi kalatalousalueen tulee ELY-keskuksen määräämän ajan kuluessa ottaa käyttöön aluettaan koskeva käyttö- ja hoitosuunnitelma, joka sisältää selvityksen alueen kalakantojen tilasta sekä kalavesien hoitoa ja kalastuksen järjestämistä koskevat yleiset suuntaviivat.

KALASTUSALUEEN STATUS
Matias Wallgren 16.3.2005

Kalatalousalueet olivat kalastuslain (286/1982) nojalla alun perin yksityisoikeudellisia yhteisöjä, mutta lainmuutoksella (1355/1993) kalastuslakiin lisättiin uusi kalastuslain77 a§, jonka nojalla kalastusalueen kalastuslain mukaisissa hallinto- ja valvontatehtävissä on noudatettava, mitä hallintomenettelylaissa, tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään viranomaisista. Hallintomenettelylain ja tiedoksiannosta hallintoasioissa annetun lain on korvannut uusi hallintolaki (434/2003). Kalatalousalueet eivät näin ollen ole viranomaisia, mutta siltä osin kuin alueet käyttävät julkista valtaa alueiden tulee noudattaa yleisiä hallinto-oikeudellisia säädöksiä. Hallintolakia koskevassa hallituksen esityksen (HE 72/2002) mukaan kalastusalueet ovat hallintolain 2 §:n 3 momentin tarkoittamia julkisoikeudellisia yhdistyksiä.

Ala-Kemijoen kalatalousalue/Ala-Kemijoki
(65.1)
Kemijoen velvoitehoidossa Ala-Kemijoki  tarkoittaa Rovaniemen ja Perämeren välistä jokiosuutta. Käytännön rajoiksi on kuitenkin otettu Isohaaran ja Valajaskosken voimalaitospadot.

Kalatalousalue  käsittää siis rakennetun Kemijoen pääuoman Isohaaran, Taivalkosken, Ossauksen ja Petäjäskosken patoaltaat Keminmaan- ja Tervolan kuntien sekä Rovaniemen kaupungin alueella.
Padotun jokiosuuden pituus on noin 95 km ja pinta-ala 6860 ha.
Valuma-aluetta Isohaaran voimalaitos - Valajaskosken voimalaitos
väliselle alueelle on 3285 km 2 ja järvisyyttä 2,28 %.

Korkeusero meren pinnasta on Valajaskosken voimalalla74 m.Patoallasosuuden lisäksi alueeseen kuuluvat patoaltaisiin laskevat joet sekä järvet valuma-alueineen. Ala-Kemijoen kalatalousalueella on 13 patoaltaisiin laskevaa sivujokea . Eteläinen alueraja on Kemi-Isohaara-Tornio -tie.

Ala-Kemijoen kalatalousalueeseen kuuluvat myös Kaakamajoki ja siihen laskeva Tieksonjoki sekä Tornion alueella em. etelärajan pohjoispuolella Tornionjoen valuma-alueeseen kuulumattomat järvet.
Kalatalousalueen kokonaisvesipinta-ala on yhteensä 9270 ha.


                            TAKAISIN ETUSIVULLE               Hoito-ja Käyttösuunnitelma